Tapahtui keväisenä sunnuntai-iltana.
Päivä oli ollut mitä ihanin. Aurinko lämmitti ja oli mukava ulkoilla. Kevätsää toi mukanaan uuden alun tuulahduksen ja sen mukana myös muutoksenhalu jälleen kerran heräsi.
Muutoksenhalu on positiivista, jos se tarkoittaa esimerkiksi terveellisempien elämäntapojen noudattamista tai muuten itsestään paremman huolen pitämistä. Minun kohdallani se valitettavan usein tarkoittaa tyytymättömyyttä vallitseviin olosuhteisiin. Meidän asuntomme on liian pieni. Miksi meillä ei ole edes omaa pihaa? Johonkin pitäisi päästä kuopsuttelemaan multaa ja kylvämään siemeniä. Tuonkin huoneen tahtoisin sisustaa uudestaan, mutta kun ei ole rahaa.
Olen huomannut, että jos joitakin toiveita ei ole mahdollista toteuttaa, jään liian helposti kiinni haaveisiini, enkä enää nauti siitä, mitä minulla jo on. Heräsin tähän totuuteen eilen illalla ja päätin vaihtaa asennetta. Olo helpotti huomattavasti.
En voi kuitenkaan olla pohtimatta, mahdanko olla yksin tällaisen piirteen kanssa? Olen kärsimätön ihminen, joten luultavasti haaveisiin kiinni jääminen johtuu tästä. Kaiken pitäisi tapahtua heti ja mielellään nopeasti. Olenko siis päässyt elämässä liian helpolla? Enkö ole joutunut ponnistelemaan saavutuksieni eteen?
Tätä jään pohtimaan ja toivon, että pysyn päätöksessäni nauttia ja olla kiitollinen siitä, mitä minulla jo on. Suosittelen muillekin. Tämäkin on askel kohti muutosta.
1 kommentti:
Voin kertoa, että et ole yksin :) Minäkin haaveilen aika ajoin melko paljon, ja välillä tuppaa unohtumaan ne tämän hetken asiat (hyvätkin sellaiset).
Itse huomaan alati haaveilevani siitä omasta pienestä omakotitalosta ja pihamaasta (ja salaa myös omista lapsista, hih). Huomaan eläväni välillä sitku-elämää eli sitten kun minulla on sitä tai tätä, voin tehdä sitä tai tätä.
MUTTA... haaveet ovat osa meitä. Ne useimmiten saavat meidät toimimaan mutta valitettavasti myös jämähtämään paikalleen silloin, kun niiden toivoisi olevan totta, mutta olosuhteet eivät sitä mahdollista.
Nautitaan kuitenkin tästä päivästä ja pidetään haaveistamme kiinni ;)
Hyvää kannattaa aina odottaa... ja haaveilla.
Lähetä kommentti