Asioita nurkan takana

Moni on ehkä kuullut sanonnan "se tuli ihan nurkan takaa". Mistähän moinen sanonta on saanut alkunsa? Lukion ruotsin tunnilta jostain syystä jäi erityisesti mieleen fraasi "alldeles om hörnet", mutta se taas viittaa hiukan toisen suuntaiseen nurkantakaisuuteen. Silloin kerrotaan jonkin sijaitsevan melkein nurkan takana, jolloin siis tiedossa on, että se jokin sijaitsee siellä. Sen sijaan, jos jokin asia "tulee nurkan takaa", ei ehkä tiedetä tai ei osata odottaa, että se jokin todella on siellä.

Nurkantakaiset asiat voivat olla sekä positiivisia että negatiivisia. Yhteistä niille on niiden yllättävä luonteenpiirre. Lähipiirissä on viimeaikoina ollut molempia. Negatiivinen asia saattaa olla itsen tai jonkun läheisen sairastuminen, työttömäksi jäänti tai jopa kuolema. (Suuri osanottoni Bergiusten perheelle.) Tavallaanhan kaikki näistä ovat tavalla tai toisella odotettavissa, mutta kuitenkin sitä toivoo, että ei osuisi omalle kohdalle.

Positiivisia asioita voisivat olla vaikkapa yllättävä työtarjous, hyvän ystävän vierailu tai vaikkapa positiivinen viiva perheenlisäystä enteilevässä testissä. Näistä viimeisin tietysti riippuu testin tekijän elämäntilanteesta ja toiveista, mutta usein ensin negatiiviseltakin tuntuvasta "plussasta" muodostuu ihan kiva positiivinen juttu. Vaikka tietenkään ei aina niinkään – sääli sinänsä.

Myös yllättävä opiskelupaikan saanti voi olla positiivista. Se jää nähtäväksi. Jännittävää se ainakin on. Ja tuli aivan nurkan takaa!

Lystin pitoa

Nyt on viikonloppu ja vähän päälle elelty koiramaista elämää. Alku on sujunut hyvin. Lysti vaikuttaa oikein sopeutuvaiselta koirulilta, eikä ainakaan eilen ensimmäistä kertaa yksin ollessaan ollut saanut tuhoa aikaan. Sohvan alla on kiva paikka (päälle kun ei päästetä). Sinne voi mennä vaikka nukkumaan, eikä kukaan häiritse. Hassua on, että Lysti mahtuu kävelemään siellä – toistaiseksi.

Lapsiin koiruus on ihastunut. En oikein tiedä, pitäisikö olla iloinen, vai mustasukkainen. Minusta on tullut "akka, joka roikkuu remmissä kiinni, eikä päästä minua noiden ihanien kaverieni luokse". Ulkoillessa lapset yleensä painavat edellä ja minä siinä yritän sitten saada Lystiä kulkemaan hihnassa nätisti ja vetämättä. Ihan noin vakavasti puhuen Lysti kyllä kulkee nätisti, mutta jos olen sen kanssa yksikseni pihalla, se ei vaikuta ollenkaan niin innostuneelta kuin lasten ollessa mukana. :(

Täytyy varmaan alkaa ulkoilemaan Lystin kanssa enemmän yksin ja keksiä kaikenlaista hauskaa tekemistä. Jatkon kannalta olisi suotavaa, jos meikäläinen edes vähissä määrin olisi kiinnostava. Täytyy varata hihat pullolleen herkkuja tai jotain...

Jatkossa Lystin kuulumisia voi lukea nyt vielä keskeneräisestä blogista osoitteessa http://lystinpitoa.wordpress.com. Toivon mukaan sinne tulee kirjoituksia myös toiselta huoltajaosapuolelta... ;)

Pentu tuli taloon

Jos joku on ihmetellyt vaitonaisuuttani blogissa, hän ihmetelkööt jatkossakin. En aio selittää syitä ja tekosyitä sen tarkemmin. Joskus ei vaan.

Sillä aikaa perheessämme on puuhattu. On järkätty kellari uuteen uskoon, uudistettu perheen pyykkijärjestelmä, rakennettu aita eteiseen ja järestelty kaappeihin tilaa. Kevät- tai kesävimmastakin voisi puhua, mutta yksi syy kaikkeen uurastukseen on kuvassa näkyvä karvaturri.

Lysti, eli Secret Affair's Yes I Can Boogie muutti meille tänään. Automatka oli hikinen ja läähätyksen sävyttämä, mutta pikkuneiti jaksoi matkan oikein hyvin. Matkan aikana ilmeisesti leimautui allekirjoittaneeseen aika tehokkaasti, koska autosta poistumisen jälkeen turvautui hetken aikaa kaikissa epävarmoissa tilanteissa häneen.

Lysti on nimensä mukaisesti aika lysti. Illan on ollut aika hiljaista maata, mutta oikein ystävällinen ja rakastettava. Eiköhän tuo leikkikin lähde sujumaan, kun kuviot tulevat tutuiksi. Metsässä tykkää jo touhuta, mutta parkkipaikka on iso, avara ja vähän liian jännittävä. Nyt kyllä tyttö uskaltaa jo itse kävellä sen laidalta toiselle, mutta jos pysähdytään, on paras tulla lahkeisiin vähän huokaisemaan.

Lapsia Lysti vähän alkuun vierasti. Kukapa ei, jos tulevat kikattaen ja vauhdilla vastaan? Nyttemmin, lasten rauhoituttua, koiruus tykkää pyöriä heidänkin sylissään ja leikkiä lasten leikkejä, eli nuolla naaman puhtaaksi, maistaa vähän hiuksia ja kiipeillä selässä, jos sattuu lattialla istumaan.

Sisäsiistiksi opettelu on alkanut hyvin. Yksi hätäpisu pääsi eteiseen, kun Lystikki pelästyi kovaa ääntä. Muuten tarpeet on tehty lähimetsään oikein mallikkaasti. Onhan tuo vielä ihmisten viitseliäisyydestä kiinni, mutta lähtee varmasti hyvin sujumaan.

Koira on viisas. Nyt se nukkuu. Pitäisi varmaan itsekin.