Kokoonnuimme Stadionille ja ehdimme katsoa Disney Minimaratonin 13-vuotiaiden maaliintulon. Heti kohta tämän jälkeen aikuisten maratonin joukkoja alettiin hätistellä viheriölle alkujumppaa varten. Seurueemme juoksijat tekivät Valinnan ja jäivät istumaan stadionin katsomoon hörpiskelemään urheilujuomaa.
Hard rock hallelujah:n jälkeen jumppaa ohjannut täti kuulutti vielä, että huomaavathan kaikki osallistujat, että kisakassissa ollut jäätee on tiivistettä, eikä sitä kannata juoda sellaisenaan. Seurueemme veteraani (M50) oli aamutuimaan siemaissut pullollisen jääteetiivistettä ja kertoi, että oli se kyllä ollut hiukan karvasta. Myöhemmin saimme huomata, että jäätee antaa siivet: juoksu kulki ja matka taittui 20 minuuttia aiottua aikaa sutjakammin.Lähtö tapahtui siinä kolmen tietämillä jonkin sortin seremonian siivittämänä. Veikko Ahvenainen (harmonikkamestari) oli säveltänyt HCM:lle serenadin, jonka kuultuamme juontaja totesi, että se tuli suoraan sydämestä ja hanurista. Lisää lapsuksista voit lukea täältä.
Lähtijät asettuivat lähtöviivalle. Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Lähtölaukauksen pamahdettua puolenkymmentätuhatta lähtijää pinkaisi vauhtiin. Viiden tunnin jänikset yhytettyämme asetimme kamerat tanaan ja koetimme saada urhei(levi)sta omaisistamme huippukuvia. On muuten hankalaa pitää kannustuskylttiä (GO, GO, HEKA, GO!) ja kameraa yhtä aikaa kädessä sekä samalla hiukan huiskuttaa, vislata ja huutaa kannustushuutoja. Kuvista näkee, että tähtäys ja tarkennus eivät ihan ole osuneet kohdalleen...Lähdön jälkeen kannustusjoukot kävelivät nelisen tuntia kaupungilla sekä kävivät PizzaHutissa siinä puolentoista tunnin paikkeilla. Aina välillä poikettiin tervehtimässä juoksijoita ja täydentämässä geelivarastoja. Täydellä vatsalla oli hyvä kannustaa, joskin keskustan läpi juokseminen oli ehkä hiukan raskaampaa pizza mahassa kuin ilman. Kokonaismatkaa kannustusjoukoille kertyi kaikkiaan seitsemisen kilometriä, joka ei sinällään ole paljoa. Kuitenkin vajaa neljä tuntia jalkojen päällä tuntuu pitkältä ajalta. Jostain syystä maratoonarit eivät ymmärtäneet valitteluamme väsyneistä jaloista. Omituista.
Maalisuoralla luukutettiin, että voittaja ottaa sen kaiken ja tunnelma oli huipussaan. Miinuksena mainittakoon, etten voinutkaan retkahtaa väsyneen mieheni kaulaan onnittelemaan huippusuorituksesta. Näin hänet itse asiassa ensimmäisen kerran vasta autolla, kun lähdimme kotia kohti. Silloin jo suihkunraikas mieheni oli tyytyväinen suoritukseensa ja näyttipä tuota vielä olevan tarmua jalavuissa. Nyt minulla on kotonani ankka – kaikella rakkaudella! :)Hyvä lukija,
lukemalla pienellä painetun tekstin, otat vastaan haasteen juosta kanssani keväällä neljännesmaratonin Likkojen Lenkillä Tampereella. Mikäli siitä selviämme, on edessä HCM 2007. Onnea haasteen vastaanottamisesta!
7 kommenttia:
Oho, mä vahingossa luin ton pienellä painetun! Mutta en kyllä oikeasti aio osallistua sen paremmin Likkojen lenkille kuin HCM:iinkään. Sori vaan. :)
Hyvä matkakertomus. Se tuli sydämestä. Piste. :)
Otan haasteen vastaan. Pannaan vuoden 2006 likkojen lenkkiä paremmaksi :)
Valittettavasti olen luultavasti jälleen Pispan koululla teitä juottamassa, jotne en voi ottaa haastetta vastaan. Jos joskus juoksen ensimmäisen maratonini, se ei ole luultavasti HCM.
Ihana stoori.
En ota haastetta vastaan ihan tuossa muodossaan, mutta oma tavoitteeni on juosta maratoni 2008, joten samassa hengessä ollaan. En ole vielä päättänyt missä, Helsinki olis tietysti hyvä vaihtoehto. Miesväelle terveisiä! (Minkälaiset ajat niillä oli?)
Molempien miekkosten ajat oli pikkuisen alle 5 tuntia. Viiden tunnin jäniksen matkaan lähtivät, mutta sellaiset kymmenisen minuuttia nopeammin tulivat maaliin.
Tarkentaakseni... Oma miekkoseni tähtäsi aluksi 5:30 aikaan, mutta heti ensi metreillä kai alkoi tuntua siltä, että viiden jäniksen perään lähdetään. Alkuperäisestä ajasta siis parannusta sellaiset 40 minuuttia, mutta virallisemmin kai tuo kymmenisen minuuttia.
Tuohon täytyy sitten minunkin pyrkiä parin vuoden päästä. Loppuelämän tavoite on alittaa meidän iskän 3:15 aika ennen omia hautajaisiani... :D
Lähetä kommentti