Kuin viimeistä päivää

Työssäoppiminen on nyt aivan kokonaan suoritettu koskien aihetta työskentely puutarha-alalla. Tarkemmin sanoen jakso loppui jo viime perjantaina. Edellisestä kirjoitelmastani jäi puuttumaan kahden viimeisen päivän työrupeama. Sitä kirjoittaessani jännitin vielä tulevaa arviointikeskustelua. Enää ei tarvitse jännittää, koska läpi meni ja hyvillä palautteilla. Koko opintokokonaisuus on suoritettu sitten, kun käyn ajelemassa traktorilla kesäkuun puolella ja myymässä kukkia koulun kukkamyymälässä.

Palatakseni työssäoppimisjakson viimeisiin päiviin, torstaina käytiin ensin arviointikeskustelut ja sen jälkeen sain työmaakseni Oriveden keskuspuiston käytävien kanttaamisen ja haraamisen. Kyseessä on siis Orivarsa-patsasta ympäröivä puisto, joka on yksi kaupungin parhaiten hoidettuja alueita.

Harasin rikkaruohot käytäviltä pois ja kanttasin nurmikon reunat. Käytössäni oli tavallinen heilurihara sekä renkaan avulla liikuteltava harakärri (keksin nimen juuri, ehkä sille on virallisempikin nimi?), joka osoittautui kertakaikkisen mahtavaksi keksinnöksi! Teräkin sattui olemaan terävä, mikä tietysti helpotti hommaa. Tietysti käytin myös lapiota, rikkaruohorautaa (voikukkien poistoon erityisesti) ja käsiharaa.

Torstaina sain tehdä hommaa aurinkoisessa säässä, perjantaina sadetakki päällä. Siinä rapsutellessani pohdiskelin, että tämä on aika lailla sitä ihmisen parasta elämää: olla ulkona säällä kuin säällä ja nähdä kättensä työn tulos. 

Kuvaaminen meinasi jäädä vähän vähemmälle siinä työn tiimellyksessä, mutta tältä näytti patsaan etupuoli ennen työtä. Rikkaruohoja hiekalla ja reunukset levinneet. Myös kukkapenkin ympärystässä voikukat, ratamot ja monet muut rikkakasvit pitivät majaa. Saivat sittemmin häädön.

Tuossa olin oikeastaan jo työn aloittanut, joten siksi penkkien takana näyttää hiukan myllätyltä. Pääosin penkkien ja roskisten taustat näyttivät ennen työtä tältä:

Ja tällaiseksi ne sitten rapsuttelin:

Toki sorapinnan tasoittelin vielä lehtiharavalla vähemmän myllerretyn näköiseksi ja tuon tuppaan tuolla roskapöntön jalan takana siistin niin, ettei reunassa ole tuollaista mutkaa.

Tässä ennen ja jälkeen -kuvat yhden polun päästä. Kuvassa näkyy myös kärrihara, jota aiemmin jo ylistin.

Tämä urakka jäi odottamaan vielä pensasryhmien siistimistä ja rikkakasvien poistoa pensaiden tyveltä. Käytävän ja pensaiden väliin ei siis kuulu jäädä viherkaistaa.

Jahka muistan, käyn ottamassa koko puistosta vielä kunnon nykytilakuvat, kun unohdin ne tuolloin perjantaina ottaa. Lisäksi tarkoitus on vielä tuottaa tekstiä reflektion merkeissä, kun nämä tähänastiset ovat olleet lähinnä esittelyä siitä, mitä tuli tehtyä. Ja onhan tässä koulussakin monenlaista vuodessa opittu, joten ehkä pitäisi naputella enemmänkin havaintoja tänne blogiin. Palataan niihin! :)